Svinkallt!

Tämän mun blogihan alkaa kohta muuttua yhtä jänskäksi kuin Kauniit ja rohkeat :)...

Eilinen työilta ei alkanut hyvin. Yritin avata pyöräni lukkoa kiitääkseni Snerikesiin, mutta se oli jäätynyt niin, etten saanut lukkoa auki. Kiireessä sitten hain kattilallisen lämmintä vettä ja Perkin (Ruotsi) tuli auttamaan. Saatiinhan se lukko sitten auki ja jäätävän kiiruhtava viiletys Snerikesiin alkoi. Sain taas hienon työpaidan päälle ja minut passitettiin tiskaamaan. Tiskasin Ringon (Ruotsi) kanssa. Kiirettä piti ja kuuden tunnin aikana ei paljoa kerinnyt taukoa pitää. Astioiden lajittelua, tiskausta, puhtaiden astioiden viemistä baariin ja keittiöön. Olin kuuden tunnin jälkeen ihan märkä ja yltäpäältä siiderissä ja kaljassa. Ei mitään herkkuhommaa siis. Oli kyllä ehdottomasti mukavampaa kuin narikatyö viime viikon torstaina. Baari suljettiin siis yhdeltä ja sen jälkeen oli vielä tunnin kestävä paikkojen siivous. Tämän jälkeen työporukka jäi vielä hengailemaan ja meille tarjottiin ruokaa ja juomaa, sekä jaettiin päivän juomarahat. Ite en viittinyt ihan älyttömän kauaksi aikaa jäädä, koska tiesin aamun aikasen herätyksen. Olin siis kotona 3.15 ja sain nukuttua ruhtinaalliset 3,5h.

Yhteenveto työpäivästä: Oli kivempaa kuin viime kerralla, mutta luulenpa, että työpäivä jäi kuitenkin viimeisekseni. Täällä on kuitenkin paljon kivempaakin tekemistä!

Aamulla kellon soidessa olin vähän sekaisin, mutta nousin silti urheasti ylös ja poljin laitokselle. Oli todellakin kylmää! Meillä olikin armollisesti koulua ainoastaan 8-16. Meillä oli koko päivän vierailulla opettajia Videskolanista, joka on erityiskoulu täällä Uppsalassa. Meille kerrottiin, miten koulupäivät kannattaa rakentaa, jotta ADHD- ja Asperger-lapset selviävät. Päivän sana oli ehdottomasti struktur. Oli mielenkiintoista ja musiikinopettajan luennolla päästiin myös itse kokeilemaan soittamista helpoiksi muokatuilla soittimilla. Olin mainio kitaristi :). Tuli ihan soklan musiikintunnit mieleen! Tämä erityisopen homma vaikuttaa kyllä ehdottomasti harkitsemisen arvoiselta: aikuisia on luokassa niin paljon enemmän kuin normaaleissa luokissa, että oikeasti pääsee eriyttämään! Täytyypä siis harkita...

Ihme kyllä, ylivoimainen väsymys ei päässyt missään vaiheessa yllättämään! Ainoastaan perus-luentokooma, muttei mitään normaalista poikkeavaa. Nytkin tunnen itseni poikkeuksellisen pirteäksi. Ehkä edellisaamun kahteentoista asti nukkuminen oli todellakin ladannut akut!

Nyt Johanna (Saksa) on polkemassa tänne laittamaan ruokaa mun kanssa. Saa nähdä miten Johanna selviää matkasta tuossa pakkasessa. Olen vähän huolissani..

Moimoi murmurit!